Kampanja vaatii toimenpideohjelmaa – synnyttäjien itsemääräämisoikeudessa vakavia loukkauksia

Kampanja vaatii toimenpideohjelmaa – synnyttäjien itsemääräämisoikeudessa vakavia loukkauksia

Kannanotto 27.5.

Minä Myös Synnyttäjänä -kampanja on kerännyt kolmen viikon aikana noin 200 kokemusta synnyttäjien ja äitiyshuollon asiakkaiden kohtaamista loukkauksista ja väkivallasta. Synnytysväkivaltaa – kuten salaa, luvatta tai väkivaltaisesti suoritettuja toimenpiteitä tai henkistä väkivaltaa – kokeneet naiset ovat rohkaistuneet kertomaan kokemuksistaan sekä niiden vakavista seurauksista: pitkäaikaisista henkisistä traumaoireista, vaikutuksista koko perheen hyvinvointiin ja pelosta, joka joidenkin kohdalla estää saamasta toista lasta. Minä Myös Synnyttäjänä vaatii, että synnytysväkivalta on tunnistettava osaksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja on ryhdyttävä toimiin sen ehkäisemiseksi.

Jokaisen synnyttäjän lakisääteistä itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa. Kampanja ajaa potilaan oikeuksien toteutumista äitiyshuollossa ja synnytyksissä. Tämä pitää sisällään oikeuden tiedonsaantiin (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 5§) ja potilaan itsemäärämisoikeuden (perustuslaki 2 §, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 6§).

Kampanja esittää että:

– Laaditaan toimenpideohjelma äitiyshuollon asiakkaiden itsemäärämisoikeuden vahvistamiseksi. Ohjelman osana selvitetään väkivallan ja loukkausten laatu ja yleisyys koko maassa sekä synnytysten keskittämisen ja synnytystoimintaan kohdistuneiden säästöjen vaikutukset hoidon laatuun ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen.

– Syyt käynnistettyjen synnytysten rajuun lisääntymiseen selvitetään. 

– Suomalaisen äitiyshuollon kehittämisen lähtökohdaksi otetaan synnyttäjän itsemääräämisoikeuden turvaaminen huomioiden Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukset synnytysten hoidosta. Osana kehitystyötä kokeillaan hoidon jatkuvuutta parantavaa mallia, jossa sama kätilötiimi hoitaa synnyttäjää sekä raskauden seurannan, että synnytyksen aikana.

– Kattavaa ja laadukasta synnytysvalmennusta tarjotaan kaikille synnyttäjille osana julkisia äitiyshuollon palveluita.

– Synnytystrauman kokeneille taataan riittävä tuki ja hoito julkisen terveydenhuollon piirissä.

”Ensisijaisen tärkeää on alkaa kehittää synnytystoimintaa ja äitiyshuoltoa väkivallan ehkäisemiseksi ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi. Jatkuva toiminnasta leikkaaminen ja synnytysyksiköiden alasajo näkyy sekä synnyttäjien kokemuksissa että työntekijöiden jaksamisessa,” kampanjan tukija, kätilö Enni Huisman sanoo.


Kampanja on raportoinut havainnoistaan YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoon (Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights) yhdessä Aktiivinen synnytys ry:n kanssa. YK:lle lähetetyssä raportissa nostetaan esiin useita epäkohtia liittyen äitiyshuollon aikaisiin loukkauksiin: ilmiötä ei tunnisteta ja sitä vähätellään, minkä lisäksi itsemääräämisoikeus synnyttäjän lakisääteisen oikeutena vaikuttaa olevan epäselvä jopa synnytyksiä hoitaville ammattilaisille.

”Korostamme, että vaadimme vain perustuslain ja potilaslain noudattamista sekä kunnioittavaa kohtaamista. Niitä on selvästi rikottu, kun kiireettömässä tilanteessa väliliha leikataan kertomatta tai kivuliasta sisätutkimusta jatketaan, vaikka synnyttäjä vastustaa sekä sanallisesti että fyysisesti,” kommentoi kampanjan koordinaattori Anna-Maria Mitchell

Kampanjan aktiivit analysoivat raporttia varten kuudenkymmenen synnyttäjän kertomukset. Yleisimpiä loukkauksia kokemuksissa olivat joko ilman lupaa tai väkivaltaisesti suoritetut toimenpiteet, eriasteinen henkinen väkivalta ja kärsivän synnyttäjän jättäminen ilman tukea tai toimivaa kivunlievitystä. Lisäksi potilaslain informointivelvoitetta rikottiin usein.

Huomattava osa traumaattisista kokemuksista oli tapahtunut käynnistetyssä synnytyksessä. Suomessa lähes kolmasosa synnytyksistä käynnistetään (28,9 % vuonna 2017). Käynnistettyjen synnytysten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 55 % prosentilla ollen 16,7 % vuonna 2006 ja 25,8 vuonna 2016*. Yhdeksässä sairaalassa käynnistysluku on yli 30 %. Korkein luku on Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä, jossa 45 % synnytyksistä käynnistetään.(1)

”Käynnistetyt synnytykset ovat tyypillisesti toimenpidekeskeisempiä. Toimenpidekeskeisyys vaikuttaa negatiivisesti synnyttäjän hallinnan tunteeseen ja lisää huonoja kokemuksia. Analysoimiemme kokemusten valossa vaikuttaa siltä, että lisäksi itsemäärämisoikeuden menettäminen ja suoranainen väkivalta eivät myöskään ole tavattomia,” kampanjan toinen koordinaattori Katri Immonen sanoo.

WHO:n suositukset synnytyksen hoidosta korostavat sitä, ettei synnytyksen kulkuun tule ilman syytä puuttua sekä riskien vähentämiseksi että hyvän synnytyskokemuksen vuoksi. Kasvavat käynnistysluvut on räikeässä ristiriidassa suosituksen kanssa.

”Tässä on kyse myös alueellisesta tasa-arvosta. Ei ole mahdollista, että pohjoisimmassa Suomessa lähes puolet synnytyksistä vaatii käynnistystä lääketieteellisestä syystä. Pelkäämme, että synnytyssairaaloiden alasajo on paitsi lisännyt matkasynnytyksiä johtanut myös käynnistysten lisääntymiseen,” jatkaa Immonen.

Minä myös synnyttäjänä -kampanja esittää, että viranomaiset selvittävät pikimmiten, käynnistysten lisääntymisen syyt. Päättäjien on ryhdyttävä määrätietoisesti kehittämään suomalaiseen äitiyshuoltoon toimintapoja ja rakenteita, jotka vahvistavat synnyttäjien itsemääräämisoikeutta ja huomioivat WHO:n suositukset. On kokeiltava mallia, jossa samat kätilöt hoitavat synnyttäjää sekä äitiysneuvolassa että synnytyksessä. Lisäksi laadukasta ja riittävää synnytysvalmennusta on tarjottava kaikille synnyttäjille.

”Äitiyshuollon mallimaana pystymme parempaan. Meillä ei ole varaa rikkoa yhtäkään äitiä, siitä kärsii koko perhe,” kampanjan tukija, kätilö Ria Malva päättää.

—–

Minä myös synnyttäjänä on toukokuun alussa käynnistynyt kampanja synnyttäjien itsemäärämisoikeuden puolesta synnytysväkivaltaa vastaan. Kampanjan taustalla on joukko synnyttäjien kohtelusta ja äitiyshuollosta kiinnostuneita synnyttäjiä, heidän kumppaneitaan, kätilöitä ja doulia.

Lisätietoja:

Kampanjan koordinaattorit

Katri Immonen ja Anna-Maria Mitchell

minamyossynnyttajana@gmail.com

Puh. 044 923 1734

  1. THL (2018): Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2017. Haettu: http://www.julkari.fi/handle/10024/137072 THL: Synnyttäjät ja synnytystoimenpiteet. THL:n avoin data. Haettu: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/synre/toimenpiteet/fact_synre_toimenpiteet
  2. Jansen L., Gibson M., Bowles B. & Leach J. (2013). First Do No Harm: Interventions During Childbirth. Journal of Perinatal Education. 2013 Spring; 22(2): 83–92 Haettu: Jansen L., Gibson M., Bowles B. & Leach J. (2013). First Do No Harm: Interventions During Childbirth. Journal of Perinatal Education. 2013 Spring; 22(2): 83–92.

One Response so far.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *